1/2007

Kristinusko ja islam – konflikteista vuoropuheluun?
Lue

Kristinuskon ja islamin haaste toisilleen
Heikki Räisänen, prof. emeritus, Vantaa
Kysymys kuuluu, ollaanko valmiita keskustelemaan kriittisesti ”luovuttamattomuuksista”: muslimit Koraanin erehtymättömyydestä ja kristityt kristologiasta ja kolminaisuusopista?

Halleluja apokalyptiikka
Juha Molari, TM, Helsinki
Hard Rock Halleluja voi olla hupia, mutta kokonaisvaltainen vihkiytyminen apokalyptiikkaan olisi vakava uhka sekä yhteiskunnalle että yksilölle itselleen.

Yhdysvaltain konservatiivikristityt tienhaarassa
Markus Kantola, FM, Turku
Konservatiivisten kristittyjen ja republikaanisen puolueen pitkä yhteiselo on ehkä lähenemässä loppuaan tai ainakin muuttamassa jyrkästi muotoaan.

Maria ja hedelmällisyyden jumalatar
Pekka Särkiö, dos., Lahti
Mariakultin taustalla lienevät eräät VT:n traditiot, jotka puolestaan juontuvat kanaanilaiseen hedelmällisyyden jumalattareen Aseraan

Keskustelua
Arvi Tamminen, Vain fundamentalistit oikeita uskovaisia
Kalervo Koskela, Ateismi ja uskonnot ovat vain tulkintoja totuudesta
Timo Teinikivi, Radikaalia uskoa
Jani-Petteri Leppänen, Kirkko ääneksi äänettömien puolesta

Näköaloja
Jeesuksen etsintää
Lue

Arviot
Maijastiina Kahlos, Vankat perustelut valtion tunnustuksettomuudelle
Guy Haarscher: Tunnustuksettomuus
Matti Myllykoski, Juudaksen evankeliumi: sensaatiosta osaksi tutkimuksen arkipäivää
Antti Marjanen & Ismo Dunderberg: Juudaksen evankeliumi

Vartija – 120 vuotta ajan hermolla
Poimintoja vanhoista vuosikerroista

Vartija 2006

2/2007

Karkeat keinot
Lue

Jeesuksen kadonnut hauta: perättömän sensaation ruumiinavaus
Tuomas Rasimus, tutkija, Laval, Kanada; Matti Myllykoski, dos., Helsinki
Valtaosa arkeologeista ja raamatuntutkijoista on jo tuominnut uusimman amerikkalaisen sensaatiofilmin ja sen esittämän teorian sensaatiohakuiseksi ja epätieteelliseksi.

Kirja ja kristillinen kirja
Martti Mäkisalo, TM, Helsinki
Mikä tekee kirjasta tai taideteoksesta kkristillisen sanan syvemmässä kuin vain aihepiiriä koskevassa merkityksessä?

Kansojen oikeus
Ville Päivänsalo, dos., Helsinki
Rawlsin Kansojen oikeus -teos näyttäisi edelleen toimivan yhtenä varteenotettavimmista kansainvälisen oikeudenmukaisuuden perusmalleista.

Keskustelua
Jani-Petteri Leppänen, Mikä on Raamatun pysyvä ydin?

Näköaloja
Väistämisvelvollisuuksia
Lue

Arviot
Heikki Räisänen, Mistä oikein puhumme, kun puhumme Jumalasta?
Erik Wahlström: Jumala
Jonas Gardell: Jumalasta
Petri Merenlahti: Ihmisen näköinen Jumala ja muita Raamatun henkilöitä
Leo Näreaho, Varo suggestioita!
Hannu Lauerma: Usko, toivo ja huijaus

Vartija – 120 vuotta ajan hermolla

3/2007

Mistä Jumalasta puhutaan?
Lue

Jumalongelma
Matti Myllykoski, dos., Helsinki
”Mielestäni ateisteilta, uskovilta ja agnostikoilta on aina kysyttävä, millaisen Jumalan he kieltävät, uskovat tai pitävät tietämättömyytensä kohteena.”

Sosiobiologiasta evoluutiopsykologiaan
Leo Näreaho, dos., Espoo
Evoluutiopsykologia pyrkii olemaan aito luonnontieteellinen, kausaaliseen selittämiseen pohjaava teoria, jonka yksi mahdollistaja on ollut tekoäly- ja informaatiotutkimuksen kehitys.

Kreationismi Lutherin ristin teologian läpivalaisussa
Jarkko Joki, FM, teol. yo, kemian ja biologian opettaja, Vantaa
Kreationismi ja ID-teoria eivät ole pelkästään luonnontieteellisestä näkökulmasta epäpäteviä vaan niitä voidaan kritisoida myös tieteenfilosofisella ja kristillisen dogmatiikan tasolla.

Näköaloja
Willkommen, bienvenue, welcome...
Lue

Arviot
Niko Huttunen, Sankarikuolema jokamiehenoikeutena
Ilona Kemppainen: Isänmaan uhrit
Anna-Riitta Tunturi: Uskonnon tulevaisuus
Richard Rorty, Gianni Vattimo: Il futuro delle religione

Vartija – 120 vuotta ajan hermolla

4/2007

Mietteitä kahden eurooppalaisen vaikuttajan varjossa
Lue

Émile Zolan naturalismi ja kristinuskon kritiikki
Matti Myllykoski, dos., Helsinki
Émile Zola oli aikakautensa merkittävimpiä roomalaiskatolisen kirkon kriitikkoja ja sekularisaation edustajia, joka korosti valistuksen ja demokratian arvoja.

Kantin näkemys uskonnosta ja sen vaikutuksista myöhempään uskonnolliseen ajatteluun
Matti Taneli, FM, Turku
Kantin uskontoa koskevista näkemyksistä saa perusteita ajankohtaiseen uskonnon ja tieteen väliseen vuoropuheluun sekä maailman pahuutta pohtivaan keskusteluun.

Rooman viimeinen Jumala
Heikki Tervonen, toimittaja, tietokirjailija, Helsinki
Keisari Hadrianuksen suosikin, nuorena kuolleen Antinouksen palvonta n. 130 jKr. oli Rooman laajimmalle levinneitä uskontoja.

Keskustelua
Heikki Kirjavainen, Reunahuomautus "Jumalaongelmaan"
Arvi Tamminen, Martti Mäkisalo, Jumalauskosta ja ateismista.

Näköaloja
Totuus vai tehtävä?
Lue

Arviot
Leo Näreaho, Kuinka uskonto selätetään
Pascal Boyer: Ja ihminen loi jumalat. Miten uskonto selitetään.

Vartija - 120 vuotta ajan hermolla

5–6/2007

Erkki Niinivaaran syntymästä sata vuotta
Lue

Missä on radikaalirakkauden ilosanoma?
Markku Heikkinen, dokumenttiohjaaja, Helsinki
Kuningas ratsasti vaatimattomasti aasilla ja hänet häväistiin verisesti ristillä.Sellainen on Jumalamme – miten se tuntuu kirkossa?

Kirkon muutos ei ole sama kuin kirkon kriisi
Elina Huhta, verkkopalvelusuunnittelija, Helsinki
Suurin osa ihmisistä uskoo jonkinlaiseen Jumalaan ja se saa heitä pysymään kirkonjäseninä, vaikkeivät he itse kirkon opetuksesta juuri välittäisi tai tietäisikään.

Erkki Niinivaara, yhä ajankohtainen haaste teologialle ja kirkolle
Juhani Veikkola, TT, Helsinki
Niinivaara oli modernin ajan ihminen, mutta hänessä oli jo jotakin postmodernia:usko ei ole staattista omistamista vaan liikkeelläoloa, uskon päämäärä on ihmiseksituleminen.

Humpuukissa ja potaskassa läsnä oleva kirkko?
Petri Järveläinen, dosentti, Lapinlahti
Harry G. Frankfurtin potaskateoria on valaiseva analyysikaavio myös nykyisellehengellistä elämää ja kirkkoa koskevalle keskustelulle.

Uskonto, totuus ja kulttuuri
Ilkka Pyysiäinen, dos., Helsinki
On keskusteltu siitä, onko uskonto kulttuuria vai totuutta ikään kuin nämä kaksiolisivat toisensa poissulkevia vaihtoehtoja. On olemassa muukin tapa ajatella.

Menneisyys ja moraali
Niko Huttunen, dos., Helsinki
Kirjauutuudet vuodesta 1918 herättävät jälleen kiivasta keskustelua.

Uusi testamentti ja ruumiillisuus
Lasse Halme, TT, Helsinki
UT:n käsitykset ruumiista ja ruumiillisuudesta kytkeytyvät VT:n ja antiikinperintöihin, mutta sisältävät osin myös niiden ”modernisointeja”.

Keskustelua
Minna ja Kenneth Lönnqvist, Qumranin usko ammattiarkeologien silmin

Näköaloja
Kiistelty Jeesus
Lue

Arviot
Jarmo Kiilunen, Keskusteluryhmän arvoinen kirja
Richard Holloway: Kuinka Raamattua luetaan
Jaakko Hämeen-Anttila, Uskovan liberaalimuslimin tärkeä puheenvuoro
Mona Siddiqui: Kuinka Koraania luetaan

Vartija - 120 vuotta ajan hermolla

Paluu etusivulle