Usein näyttää, ettei uskonnon ja luonnontieteen välinen keskustelu ole edennyt mihinkään sitten Charles Darwinin päivien. Näyttöä tästä on saatu jälleen kuluneena syksynä HS:n mielipidesivujen keskustelusta, joka sai alkunsa 30.10. Jarmo Kokkosen vieraskynä-kirjoituksesta.
Keskustelussa huidotaan ilmaan ja sohitaan vastustajaa, jota ei ole mailla halmeillakaan.
Esimerkiksi Osmo Tammisalon vastauksesta Kokkoselle voisi päätellä, että uskonnon edustajat yrittävät yksissä tuumin jotenkin rationaalisesti perustella Jumalaa, joka loi maailman 6000 vuotta sitten ja ajelee nykyään taivaankannella tulisilla vaunuillaan.
Samantapaisia 1700–1800-luvun mörköjä jahtaa myös tämän hetken ehkä tunnetuin aktiiviateisti Richard Dawkins, joka käyttää paljon energiaa kirjassaan Sokea kelloseppä (1989) englantilaisen arkkidiakoni William Paleyn Natural Theology -kirjan (1802) kumoamiseen. Paley soveltaa kirjassaan newtonilaista taivaanmekaniikkaa elolliseen luontoon. Paleyn mukaan luonnossa ilmenee sellainen suunnitelmallisuus, kauneus ja järjestelmällisyys, että sen on pakko kertoa Jumalasta ja sulkea pois kaikki sattuman mahdollisuudet.
Keskeiset englantilaiset kirkonmiehet sanoutuivat kuitenkin irti Paleyn kirjasta 1800-luvulla, jo ennen Darwinia, sen jälkeisestä kehityksestä puhumattakaan. Tätä nykyä kaikki suuret kristilliset kirkkokunnat torjuvat sekä perinteisen fundamentalistisen luomisopin että sen ”modernimman” version, ns. älykkään suunnittelun, Suomen ev.lut. kirkko muiden mukana.
Miksi käyttää energiaa sen todistamiseen, minkä ylivoimainen enemmistö vastapuolesta uskoo ja ymmärtää muutenkin?
Ehkä ensinnäkin siksi, että luonnontieteistä ammentava ateismi (osaa) käyttää ”vain” rationaalisia ja tieteellisiä perusteluja. Jos keskustelukumppani vastaa jollakin muulla tasolla tai kielellä, ateisti kokee, ettei ole tullut kuulluksi tai ymmärretyksi, ja rumba alkaa alusta.
Toiseksi, edellä mainitusta syystä ateistin ohjelmajulistuksen kohteeksi ja keskustelukumppaniksi valikoituu juuri fundamentalisti tai älykkään suunnittelun kannattaja, eli hän, joka myös käyttää ”rationaalisia” tai ”tieteellisiä” argumentteja. Käsittääkseni nimittäin fundamentalistinkin usko on järkeisuskoa siinä mielessä että uskontoon liitetyt väitteet ja opit menettävät uskottavuutensa elleivät ne ole totta sekä historiallisessa että muutenkin jotenkin faktisessa mielessä, esimerkiksi moraalisina ohjelmina (tosin Raamattua ajatellen vain valikoiden).
Lopputulos on, että luonnontieteilijä/ateistirationalisti ja uskonnollinen fundamentalistirationalisti puhuvat pohjimmiltaan ”samaa” järkeisuskon/epäuskon kieltä aivan kuten Darwinin päivinä, keskenään inttäen.
Mutta ihan näin yksiulotteinen tämä keskusteluilmiö tuskin kuitenkaan on. Myöskään uskontojen ”viralliset”, enemmistöä edustavat tahot eivät ole syyttömiä. Rationalistiateisti ei luultavasti voi ymmärtää epämääräistä yleisnäkemystä, jonka mukaan kehitysteoria ja jumalausko eivät ole ristiriidassa (esim. Jarmo Kokkonen vieraskynä).
Kokkosen ja muidenkin pitäisi ehkä sanoa selvemmin, ettei Jumalalla ei ole mitään tekemistä rationaalisten ja tieteellisten puolesta tai vastaan -todistelujen kanssa. Puhumme Jumalasta (esimerkiksi) syvyysulottuvuutena, jonka olemassaoloa ei voi ylipäätään mitata tieteellisin tai rationaalisin keinoin.
Tätä kai useimmiten oikeasti tarkoitetaan. Mutta ei sanota selvästi. Miksi?
Luultavasti muun muassa siksi, että Raamattu ja myös ns. virallinen kristillinen dogmisto ja perinne kantavat mukanaan niin paljon sellaista tunnustuksen kannalta keskeistäkin aineistoa, joka oikeasti tai ainakin uskottavan selkeästi esittää myös historiallisia tai (meta)fyysisiä totuusväitteitä, joiden kanssa kristikunta ei ole selvittänyt välejään. Esimerkiksi helvetin hiilet hehkuvat tai teistinen olio-Jumala pilkistelee varmaankin jokaisen messun tekstien lomasta, vaikka messun toimittajat itse niitä vieroksuisivatkin.
Kaapeissa kolisevat luurangot panevat mumisemaan epäselvästi? Luonnontieteilijä/rationalistiateistit ovat ehkä sittenkin oikealla asialla kritisoidessaan myös niitä uskonnollisia tahoja, jotka ”hyväksyvät” kehitysteorian, tähtäin vain olisi tarkennettava?Stimulus