NÄKÖALOJA
Syökää kanaa


Kesäkuussa Suomen kansa sai tietää, että Suomen McDonalds- hampurilaisravintoloissa käytetään Tanskassa tuotettua kanaa, joka teurastetaan siellä islamilaisittain. Muhammed-pilakuvistaan tunnetulla Tanskanmaalla ei tällä(kään) kerralla ajatella muslimien uskonnollisia tunteita, vaan asialla ollaan ihan bisnesmielessä, koska samoista teurastamoista viedään kanaa myös moniin arabi- ja muslimimaihin. Käytännössä McDonalds-kanoja ei teurasteta aivan oikeaoppisesti, koska eläimet tainnutetaan ennen halal-teurastusta, jossa eläimen pää käännetään kohti Mekkaa ja kaulavaltimo katkaistaan. Teurastusta valvova muslimityöntekijä lausuu teurastuksen aluksi rukouksen ”Jumalan nimessä, Allah on suurin”.
Uutinen herätti myrskyn vesilasissa. Jotkut – eivätkä kuulemma aivan harvat – suomalaisista (tosi)kristityistä järkyttyivät ja päätyivät boikotoimaan McDonaldsia. Toiset ovat maltillisempia ja boikotoivat vain kana-aterioita. Kuinka ollakaan, Allahista tuli lähes koko joukolle mieleen epäjumalat, ja tätä rataa sitten päästiin keskustelemaan asiasta. Aika monet Paavalinsa lukeneet toivat helpottuneina esille, että epäjumalillekin uhrattua lihaa voi syödä. Kirjoittaahan Paavali näin (1. Kor. 8:7–8): ”Tottumuksesta epäjumaliin jotkut lihaa syödessään edelleenkin ajattelevat, että se on epäjumalille uhrattua, ja tämä tahraa heidän epävarman omantuntonsa. Ei ruoka vie meitä lähemmäs Jumalaa. Emme menetä mitään, jos jätämme syömättä, emmekä voita mitään, jos syömme.” Mutta Paavali jatkaa: ”Jos heikko veljesi näkee sinut, jolla on tietoa, aterialla epäjumalan temppelissä, eikö hänen omatuntonsa saa tästä tukea siihen, että hänkin voisi syödä uhrilihaa?” Käyköön McDonalds tällä kertaa epäjumalan temppelistä: heikot vapisevat, kun näkevät hurskaan veljensä kana-aterian kimpussa. Vaikka hurskaan veljen ei kävisi kuinkaan, kanaparalle on tapahtunut jotakin hirveää: se on saastunut väärälle Jumalalle osoitetusta rukouksesta. Mutta saastuuko kana pelkästä rukouksesta? Vai pitäisikö se ensin nimenomaisesti uhrata Allahille, jotta siitä tulisi kelpo kristityn silmissä epäjumalille uhrattua lihaa?
Kelataanpa taaksepäin. Onko Allah epäjumala? Vai onko kristittyjen ja muslimien Jumala sama? Jumalan nimi on ainakin sama, mutta tämä ei kaikille riitä. Yhdysvalloissakin asiasta on keskusteltu.Aika monet evankelikaalit sanovat, että Allah ei ole sama kuin Raamatun Jumala, koska Muhammad valitsi Raamatusta mikä hänelle sopi, jätti pois olennaisia asioita ja kirjoitti Koraanin. Siis: niillä, joilla on eri pyhä kirja kuin Raamattu (tai ei lainkaan pyhää kirjaa), on myös eri Jumala. Tällaiset ihmiset eivät ilmeisesti ole pelkkiä harhaoppisia. Perinteisesti kristinuskon alkuaikoina vaikuttaneita niin kutsuttuja gnostilaisia on sanottu harhaoppisiksi, mutta he uskoivat kurjan maailman luonutta demiurgia korkeampaan Jumalaan.
Epäjumalan olemuksen miettiminen voi johtaa hurjiin päätelmiin. Paavali sanoo tietävänsä, ”ettei epäjumalia ole olemassa, on vain yksi ainoa Jumala”. Jotkut varhaisista kristityistä eivät tyytyneet näin liberaaliin ajatukseen. Justinos Marttyyrin mukaan epäjumalat ovat riivaajia – eikä hän ollut ainoa, joka ajatteli näin. Tällä logiikalla päästään jo huimaan hermeneuttiseen sovellukseen: jos McDonaldsin kanahampurilaiset sisältävät epäjumalille uhrattua lihaa, ne on omistettu riivaajille, joista nykyinen raamatunkäännöksemme puhuu kainostelevasti ”pahoina henkinä”. McDonaldsissa viattomia asiakkaita – siis niitä, jotka syövät kanahampurilaisen – odottaa ”riivaajien pöytä”, jollaisesta Paavalikin puhuu kauhistellen. Miten käy näiden asiakkaiden, jotka mureaa kananpaistia pureskellessaan ja Coca-colaa särpiessään saattavat sielunsa pelastuksen kyseenalaiseksi?
Usein jää unohduksiin apostolien kokous, jonka Luukas kuvaa Apostolien tekojen 15. luvussa. Paavalin selostuksesta (Gal. 2:1–10) poiketen Luukas kertoo, että kristityiksi kääntyneille pakanoille tulee antaa noudatettavakseen neljä rituaaliseen puhtauteen liittyvää asiaa: epäjumalille uhrattua lihaa ei tule syödä, haureutta ei tule harjoittaa, kuristettua eläintä ja verta ei saa nauttia. Haureus on listan epäselvin kohta. Sääntöjen taustalla olevan pyhyyslain (3. Moos. 17–18) valossa se viittaa sukupuoliyhteyteen sukulaisten kesken. Mutta epäjumalille uhratun lihan syönti kielletään Luukkaan versiossa selvästi. Vaan olisivatkohan Herran veli Jaakob, apostoliruhtinas Pietari ja pakanoiden apostoli Paavali voineet aavistaa, mitä pohjan perillä tuumitaan 1950 vuoden kuluttua? Olisivatkohan he voineet aavistaa, että tässä maailmanajassa kukaan tuumii enää yhtään mitään?

Stimulus

Paluu hakemistoon

Paluu etusivulle