Blink twice.

Blink Twice – naisen paikka

Viimeisen kymmenen vuoden aikana kauhu ja jännitys ovat osoittautuneet hyviksi tavoiksi kuvittaa ja sanoittaa yhteiskunnan epäkohtia. Tästä esimerkkinä yhdysvaltalaisen Jordan Peelen yllätyshitiksi muodostunut kauhuelekuva Get Out (2016), jossa Peele kuvasi kauhun tehokeinoja käyttäen nykypäivän rasismia ja sen ilmenemismuotoja. Get Out oli pienellä budjetillaan valtava hitti sen onnistuessa voittamaan puolelleen niin kriitikot kuin tavallisen yleisön. Näyttelijänä aikaisemmin tunnettu Zoë Kravitz tähtää esikoisohjauksellaan Blink Twice samaan kuin Peele ottamalla rasismin sijasta aiheekseen naisen aseman.

It-miljonääri Slater Kingin (Channing Tatum) maine on tahrautunut epäasiallisen käytöksen takia – ilmeisesti seksuaalisen häirinnän. Kingiä haastatellaan, ja siinä hän pahoittelee tekemisiään, kertoo aloittaneensa terapian ja aloittaneensa uuden elämän omistamallaan yksityisellä saarella. Tarjoilijana työskentelevä Frida (Naomi Ackie) törmää sattumalta Kingin haastatteluun selaillessaan vessassa somen videovirtaa. Jotain vetoa Kingiä kohtaan Frida tuntee, ja kuinka ollakaan Fridan ja hänen ystävänsä Jessin (Alia Shawkat) työskennellessä hyväntekeväisyysgaalassa he törmäävät kutsuvieraana olevaan Slater Kingiin. Fridan vahingossa kaaduttua korkokengillään kiinnittää se myös Slaterin huomion Fridaan. Syntyy pientä flirttiä, ja lopulta Slater pyytää Fridaa ja Jessiä lähtemään mukaan saarelleen, jonne on vielä tulossa iso nippu hänen muita ystäviään. Fridalla ei ole mitään parempaakaan tekemistä ja on muutenkin ihastumassa Slateriin, joten hän päättää suostua ehdotukseen.

Saari näyttää postikorttimaiselta paratiisilta: on meri, palmut, uima-altaat ja vähemmistöistä koostuva palveluskunta. Saarella on tarkoitus vain juhlia meditaation ja päihteiden kera. Kaikki näyttää olevan täydellistä, mutta jokin tuntuu olevan vinossa. Siitä antaa ensivaikutelman se, kun kaikilta kerätään puhelimet pois ennen saarelle astumista. Juhlimisen ja Slaterin kanssa vietetyn ajan lomassa Frida alkaa huomata, että asiat eivät ole sitä, miltä ne vaikuttavat: palvelusväki käyttäytyy oudosti, on kiellettyjä alueita, ja Frida itse alkaa menettää ajan ja paikan tajunsa. Lopulta juhlien naispuolisille osanottajille selviää kavala juoni, mikä sitten päättyy väkivaltaiseen finaaliin.

Elokuvan juoni on yksinkertainen ja se on tarkoituskin, mutta Kravitz kuljettaa tarinaa ehkä jopa liian verkkaisesti. Kerronta kulkee jatkuvasti epäuskottavan ja naurettavan rajamailla, mutta se osuu ajoittain myös kohteeseensa. Elokuvalla on selvä sanoma, joka muistuttaa naisten kokemasta seksuaalisesta häirinnästä ja väkivallasta, mitä edelleen laajasti tapahtuu, ja siitä, että sitä vähätellään, mikä puolestaan mahdollistaa vääryyden tapahtumisen. Elokuva muistuttaa siitä, kuinka helposti jotkut saavat anteeksi tai uuden mahdollisuuden, miten helposti ihminen haluaa unohtaa ikävät asiat pitämästään ihmisestä, ja ennen kaikkia siitä vallasta, mikä etenkin rikkailla valkoisilla heteromiehillä on suhteessa alemmista sosioekonomisista lähtökohdista tulevia naisia kohtaan.

Kravitz on hakenut virikkeitä elävästä elämästä, niin Weinsteinin kuin Epsteinin tapauksista. Kravitz on näistä aineksista koostanut psykologisen trillerin, jota on maustettu edellä mainitulla Get Outilla samoin kuin Hitchcockin klassikolla Nainen katoaa (1938). Kravitz on saanut käsikirjoitukseensa hyviä ideoita käsitellessään tärkeää aihetta vähän omaperäisemmällä tavalla, mutta samalla elokuva tuntuu kuitenkin ennen nähdyltä ja arvattavalta.

Blink Twicen ilmeinen tarkoitus on olla voimaannuttava elokuva naisille; se kuvaa, miten on mahdollista lyöttäytyä yhteen taistelemaan mätää järjestelmää vastaan. Kravitz haluaa naisten keskinäisen kilpailun miesten huomiosta loppuvan ja heidän tarttuvan tarvittaessa jopa aseisiin. Tosin järki ja oveluus ovat tekijät, jotka vievät naisen lopulta johtajaksi johtajan paikalle. Harmillisesti elokuva ei huumorillaan ja juonikuvioita rakennellessaan osu aivan nappiin, vaikka aineksia olisi kyllä ollut parempaan trilleriin.

Blink Twicen ensi-ilta on 23.8.


Avatar photo

About

Tuomas Hurme (s. 1987) on teologian maisteri, joka vapaa-ajallaan lukee kirjoja ja katselee elokuvia. Tajusi teini-ikäisenä katsottuaan Stanley Kubrickin elokuvia, että elokuvat voivat olla enemmän kuin viihdettä.


'Blink Twice – naisen paikka' kirjoitusta ei ole kommentoitu

Be the first to comment this post!

Would you like to share your thoughts?

Your email address will not be published.

© Vartija-lehden kannatusyhdistys 2012–2020.