Espoo Ciné -elokuvafestivaali tuo 18.–27.8.2023 pääkaupunkiseudun loppukesään tarjolle hienoja ja omalaatuisia uutuuselokuvia, erikoisnäytöksiä sekä kaikille avoimia keskusteluja.
Ihmiselämän moninaisuus on tänäkin vuonna esillä Crip Ciné -sarjan elokuvissa, joihin voit tutustua täällä.
Tänä vuonna festivaalilla lanseerataan uusi kotimaisen elokuvan elokuvajulistekilpailu Poster Ciné, jossa myös yleisö voi valita suosikkinsa. Näyttely löytyy festivaalin ajan Espoon Kulttuurikeskuskesta. Lue lisää kilpailusta.
Festivaaliohjelmistoon kuuluu myös ilmaisnäytöksiä:
Kaija Saariahon Innocence-oopperan taltiointi sen kantaesityksestä Aix-en-Provencen oopperafestivaaleilta vuodelta 2021. Sunnuntai 20.8. klo 13, Tapiolasali.
Kotimainen indie-elokuva Aurinkotuulenpolku käsittelee lähitulevaisuutta ja sen tuomia pelkoja. Ilmaisnäytöksessä paikalla ohjaaja Anastasia Lobkovski, näyttelijä Alina Tomnikov ja käsikirjoittaja Jarkko Olavi Virtanen. Perjantai 25.8. klo 20, Kino Tapiola
Lyhytelokuvat Elevator Pitch ja Imperfect. Martyna Starostan Elevator Pitch -lyhytelokuva käsittelee New Yorkin metron saavutettavuutta, mutta ongelmat ovat tuttuja kaikkialla. Imperfect-dokumentti kertoo ainutlaatuisesta ammattiesiintyjien ryhmästä nimeltään Phamaly Theatre Company. Sen muodostavat esiintyjät, joilla erilaisia vammoja ja sairauksia. Lauantai 26.8. klo 13.00 Finnkino Omena 4.
Ulkoilmanäytös Aki Kaurismäen Varjoja paratiisissa -elokuvasta. Lauantai 26.8. klo 22.00, Länsituuli, Tapiola.
Seuraavassa muutama ennakkoon nähty tärppi ohjelmistosta.
The Great Silence
Parikymppinen Silje, sisar Alma, valmistautuu suureen päivää, nunnaksi vihkimiseen. Hengellisen ja henkisen sitoutumisen lisäksi Silje on lahjoittanut isältään saamansa perintörahat ränsistyvän luostarin remonttiin. Siljen juhlapäivän alla luostariin paukaisee ilmoittamatta hänen alkoholisoitunut veljensä Erik vaatimaan osaansa perinnöstä. Heti on selvää, että Siljen ja Erikin välit ovat vaikeat. Silje sysii Erikiä pois läheltään ja luostarista, epävarman oloinen Erik tempoilee, selittää, haluaa jäädä joksikin aikaa.
Siljen juhlapäivään valmistautumisen ja luostarin hiljaisen arjen lomassa selviää, mitä kaikkea Silje ja Erik kantavat mukanaan ja miksi heidän välinsä ovat niin vaikeat ja torjuvat.
Elokuvan kuvauksessa ja äänimaailmassa käytetään taiten kauhuelokuvista tuttuja tyylejä ja onnistutaan näin luomaan tiivis, jännitteinen tunnelma henkilöiden sisäisen maailman, luostarin rauhan ja ristiriitaisten kohtaamisten välille.
The Great Silence.
Katrine Brocksin esikoisohjaus on hieno! Vahvatunnelmainen elokuva käsittelee mutkikkaita perhesuhteita, syyllisyyttä ja anteeksiantoa taiten. Pääosanäyttelijät Kristine Kujath Thorp (Ninjababy, Sick of Myself) Siljenä ja Elliott Crosset Hove (Kutsumus, Winter Brothers) Erikinä ovat rooleissaan erinomaisia.
The Great Silence (Den store stilhed, Tanska 2023). Ohjaus: Katrine Brocks. Käsikirjoitus: Marianne Lentz, Katrine Brocks. Rooleissa: Kristine Kujath Thorp, Elliott Crosset Hove, Karen-Lise Mynster, Diêm Camille.
Is There Anybody Out There?
Crip Ciné -sarjan hyvin henkilökohtaisessa dokumenttissa Is There Anybody There? nuori ohjaaja Ella Glendining kuvaa elämäänsä epätavallisen kehonsa kanssa ja etsii toista, jolla olisi mahdollisimman lähelle samanlainen vamma kuin hänellä itsellään. Elämä kuitenkin yllättää, Ella alkaa odottaa lasta ja koronapandemia lyö koko maailman jumiin ja ohjaa dokumenttiprojektin uusiin suuntiin.
Syntyy arkinen ja rehellisen avoin dokumenti, jossa Ella käy ystävineen ja kohtaamiensa ihmisten kanssa läpi kokemuksiaan siitä, millaista on elää vammaisena ei-vammaisille suunnitellussa maailmassa ja minkälaista kohtelua saa aina, kun astuu oman kodin seinien ulkopuolelle.
Elokuva keskustelee yhteiskunnan asenteista vammaisuuteen, ja voimakkaan kontrastin nykytilaan tuovat Ellan kerronnan lomaan lainatut katkelmat vammaisdokumenteista vuosikymmenten takaa. Niissä asenteet ja kysymykset ovat tyrmistyttäviä. Nykytodellisuus on jo jotain muuta, mutta vain osin. Oman sävynsä tarinaan tuo Ellan odotus: miten hänen kehonsa pystyy synnytykseen ja millaista arjesta lapsen kanssa muodostuu. Entä millaisia päätöksiä vanhempi voi tehdä vammaisen lapsensa puolesta vamman “korjaamiseksi” – kumman täytyisi muuttua, vammaisen sopimaan ympäristöönsä vai ympäristön sellaiseksi, että kaikki voivat siinä elää.
Is There Anybody Out There?
Maanantain 21.8. klo 17.00 näytöksen yhteydessä Louhisalissa järjestetään moderoitu keskustelu Ella Glendiningin kanssa. Keskiviikkona 23.8. klo 16.45 näytöksen yhteydessä BioRex Triplassa järjestetään Q&A, jossa on mahdollista esittää kysymyksiä Glendiningille.
Is There Anybody Out There? (Iso-Britannia 2022). Ohjaus: Ella Glendining.
La Pieta
Tunnustan: en tunne Eduardo Casanovan tuotantoa, enkä tiennyt, mihin alan, kun ryhdyin katsomaan La Pietaa. Häkellyttävä, näytelmällinen, karnevalistinenkin elokuva kuvaa äidin ja jo aikuistuvan pojan täysin vääristynyttä suhdetta. Omistushaluinen äiti (Ángela Molina) ei tunnu erottavan itseään pojastaan, jota kontrolloi, ohjaa ja hoivaa kaikin tavoin ja kaikkialla. Rakastaa ja satuttaa yhtä aikaa. Isä on muualla ja häntä vihataan. Poika Mateo (Manel Llunell)on hiljainen, sulkeutuneen oloinen ja näennäisesti taipuisa. Jossain suurten silmien takana paisuu raivo.
Televiso suoltaa kummallisia yksisarvisuutisia Pohjois-Koreasta.
Omalaatuinen, groteskeja kierroksia saava elokuva rinnastaa hallitsevan äidin, Pohjois-Korean ja ankaran syövän tavoilla, jotka eivät jää hämäriksi, vaikka en taatusti kaikkea vertauskuvallisuutta ymmärtänytkään.
Pastellinen vaaleanpunainen värimaailma on kuin taiteellisesta Barbie-elokuvasta, mutta aihe on hurja, kiusaannuttava ja vaikea, vaikka niinpä kai vanhemmuus keskimäärin on. “Who the fuck teaches us to deal with this mess?”, elokuvassa lausutaankin.
La Pietà (La Piedad, Espanja, Argentiina 2022) Ohjaus ja käsikirjoitus: Eduardo Casanova. Rooleissat: Ángela Molina, Manel Llunell, Ana Polvorosa.
The March on Rome
Pohjoisirlantilainen dokumentaristi Mark Cousins on fasismin nousun äärellä. Muun muassa elokuvan historiaa käsittelevistä dokumenttisarjoistaan tunnettu tuottelias elokuvantekijä tutkii The March on Rome -dokumentissaan propagandaelokuvaa ja sen kautta fasismin nousua 1920–30-lukujen Euroopassa. Lähtökohtana hänellä on Mussolinin Italia ja vuonna 1922 julkaistu Umberto Paradisin A Noi! -propagandaelokuva, joka rakentaa myyttiä mustapaitojen marssista Roomaan ja fasismin pakonomaisesta ja välttämättömästä valtaannoususta. Cousins perkaa vanhaa elokuvaa auki paikoin otos otokselta, näyttää toisteisuuden ja osoittaa tositapahtumien ja elokuvan erot. Mielenkiintoisesti toteutetun kerronnan lomassa Alba Rohrwacherin esittämä aikalaisnainen kommentoi, hurmioituu ja pettyy tapahtumien edetessä.
Mussolini, Hitler ja muut fasistijohtajat tuntuivat tykkäävän parvekkeella kansanjoukkojen yllä esiintymisestä. Parvekepojat, Balcony Boys sortuivat ja jättivät jälkeensä hirvittävän historian. Aina tulee kuitenkin uusia parvekepoikia, ja toivoa sopii, että ihmiset eivät unohda vaan oppivat historiasta.
The March on Rome.
Cousins vetää väljiksi jääviä mutta ajankohtaisia rinnastuksia sadan vuoden takaa nykyhetkeen ja nykypoliitikkojen puheisiin. Hyvä kysymys on, miten näihin vanhoihin propagandaelokuviin olisi suhtauduttava nyt. Voiko niistä ottaa opiksi ja saada avaimia tarkastella nykyistä mediatodellisuutta vai pitäisikö ne haudata historiaan?
The March on Rome (Italia 2022). Ohjaus: Mark Cousins. Käsikirjoitus: Mark Cousins, Tommaso Renzoni, Tony Saccucci. Roolissa: Alba Rohrwacher.
Winter Boy
Winter Boy kuvaa nuoren miehen kasvun ristiriitoja ja menetyksen tuskaa. Täysi-ikäisyyttä lähestyvä Lucas (Paul Kircher) hahmottelee haparoiden homoidentiteettiään ja miettii tulevaa. Hänen perhettään kohtaa tragedia, joka saa kaiken sijoiltaan. Äiti Isabelle (Juliette Binoche) ja isoveli Quentin (Vincent Lacoste) ovat oman surunsa murtamia, eikä Lucasin kokemuksille tahdo jäädä aikaa ja tilaa. Hän kuitenkin lähtee veljensä mukaan Pariisiin. Kun tuskan lisäksi arki on pandemiaa ja kasvotonta suurkaupunkia, Lucas on hukassa, alkaa ryypätä ja harrastaa arveluttaviakin irtosuhteita. Hänen elämänsä voisi luisua kaaokseenkin, elleivät läheiset tarttuisi kauluksesta ajossa. Kun Lucas alkaa vahingoittaa itseään, alkaa avun ja empatian tarve olla jo ilmeinen.
Winter Boy.
Lucasin haahuilussa on itsensä löytämisen ja ihmissuhteiden ristiriitaisuutta, identiteetin muotoutumista ja menetyksen suruun hukkumista. Samalla kun Juliette Binoche jää elokuvassa hämmentävästi sivuun, Paul Kircher on pääroolissa vakuuttava.
Winter Boy (Le Lycéen, Ranska 2022). Ohjaus ja käsikirjoitus: Christophe Honoré. Rooleissa: Paul Kircher, Vincent Lacoste, Juliette Binoche, Erwan Kepoa Falé.
