Aikakauslehti Vartijan ensimmäisen numeron kansi. Kuvan lähde: Wikipedia
Mistä kaikki alkoi? Katsaus Vartijan ohjelmaan 124 vuoden taakse paljastaa, että lehti perustettiin vastavoimaksi kasvavalle kirkkokritiikille. Vartijan perustajat halusivat edistää sitä, mikä on parhaaksi Jumalan valtakunnalle, Suomen kirkolle ja Suomen kansalle.
Vartijan tarkoitus oli olla kirkkokurin ja tunnustuksen vartija. Vieläkö tehtävä on pysynyt samana?
Ohjelmassa kirjoitettiin, että ”kun alku kerran jossain asiassa on tehty, niin kilpailjoita kyllä pian syntyy. Jos niin nytkin tapahtuisi, olisimme varsin iloiset, kun kykenevämmille voisimme jättää asian ajamisen.” Näin ei kuitenkaan mitä ilmeisimmin ole vielä tapahtunut!
Perustajat ilmoittavat seisovansa luterilaisten tunnustuskirjojen päällä ja haluvat tehdä niitä tutummiksi ja rakkaimmiksi kirkon jäsenille. – Myös tämä vaatimus tuntuu edelleen ajankohtaiselta.
Vartija ei kuitenkaan halunnut sentään poliisiksi:
Emme tosin tahdo mitään poliisin virkaa kirkossamme toimittaa, mutta missä julkinen pahennus tapahtuu, olkoon oikeutemme julkisesti sitä vastustaa, vaatimalla että se, joka paheen on tehnyt, siitä rangaistuksen kärsii, ett’ei yksityisen vikaa kirkolle häväistykseksi luettaisi.
Tähän perustuen Vartija tonkii edelleen kirkkomme epäkohtia, eikä jätä ottamatta kantaa ajankohtaisiin kirkkopoliittisiin kiemuroihin.
Jo ohjelmassa asetettiin suuntaviivat lehden sisällölle, jotka toteutuvat edelleen:
Se on oleva kirkollinen lehti, yleistajuisesti esittävä niitä kysymyksiä, jotka koskevat kirkkoa, sen sisällistä elämää ja sen suhdetta valtiollisiin sekä yhteiskunnallisiin oloihin. – Tämän ohjelman mukaan ei toiselta puolelta hartautta herättävä kirjoitus ole suljettu sen sivuilta, eikä toiselta puolelta valtiollisia seikkojakaan sisältävä.
Vaikk’ei lehti tieteellisiltä kirjoituksiltakaan kiellä sijaa, koetetaan sitä kuitenkin toimittaa niin, että se kaikissa kansan kerroksissa kirkon ystävien joukossa saisi lukijoita.
Käytännölliset kysymykset esim. kierto- ja sunnuntai-koulujen sekä maallikkotoimen järjestämisestä seurakunnissamme, saavat siinä tärkeän sijan.
Sen sivut ovat myös, miten mahdollista, avoinna kaikille sekä papeille että maallikoille, jotka kirkkoa koskevissa asioissa tahtovat lausua mielipiteensä.
Uskonnollisesta ja mahdollisuuden mukaan muustakin kirjallisuudesta aiotaan antaa arvosteluja.
Kirkollisista oloista sekä koti- että ulkomaalla annetaan tietoja. Samoin on lehti sisältävä yleiskatsahduksia sekä pakana- että sisällisen-lähetystoimen alalta.
Viime aikoina on vähemmän kirjoitettu kierto- ja sunnuntaikoulusta, maallikoiden asemasta ja pakana- tai sisälähetyksestä. Jos haluaisit kirjoittaa näistä aiheista, ota yhteyttä toimitukseen.
