Trumpilaisella kristillisellä äärioikeistolla on pakkomielle demoneista

Yhdysvaltain presidentinvaalien tulos on pian tiedossamme. Mikäli Trump voittaa, kristilliset nationalistit juhlivat niin, että demonit säikähtävät. Helsingin yliopiston ympäristömuutoksen professori Atte Korhola on kirjoittanut vetävän kirjan, joka valottaa amerikkalaisen kristillisen äärioikeiston 1900- ja 2000-luvun historiaa ja erityisesti sen hanakkuutta ns. hengelliseen sodankäyntiin ja salaliittoteorioiden punomiseen. Tekijällä ei siis ole teologin tai uskonnontutkijan taustaa, mutta voihan ajatella, että kyse on hengellisen ympäristömuutoksen tutkimisesta!

Korholan kirjaa Kristillinen äärioikeisto ja Trump mainostetaan pamflettina. Sikäli termi on oikea, että kirjassa Korhola tuo omat näkemyksensä niin vahvasti esiin, että ei voi puhua tutkimuksesta, jonka voisi arvostella vaikkapa Teologisessa Aikakauskirjassa. Toisaalta kirjassa on reilusti yli 400 viitettä, jotka osoittavat tekijän laajan lukeneisuuden ja asiaan paneutumisen. Kun pituuskin on yli 500 sivua, yleinen mielikuva pamfletista lyhyenä kiistakirjoituksena ei sovi tähän teokseen. Kiistakirjoituksena teos selvästi toimii; eräät suomalaiset uskonnolliset konservatiivit ovat jo ehtineet pahoittaa sen vuoksi mielensä amerikkalaisten hengenheimolaistensa puolesta.

Kirja on myös viihdyttävä; tekijä yltyy välillä lennokkuuteen ja paatokseen, jollaista ei tieteellisessä tutkimuksessa oikein voisikaan harjoittaa. Refereet karsisivat sellaisen nopeasti pois. Pidin kirjassa erityisesti siitä, että Korhola kuvailee myös YouTube-videoiden ja podcastien sisältöä eikä käytä ainoastaan kirjallisia lähteitä.

Korholan lukeneisuus ja harrastuneisuus on vaikuttavaa. Pari teosta olisin kyllä odottanut näkeväni viitteissä: Tim Albertan The Kingdom, the Power, and the Glory, ja Frank Schaefferin itsekriittisen omaelämäkerran Crazy for God. Henkilöhakemisto olisi ollut toivottava, samoin lyhenneluettelo.

Korholan kirja on hyvin hyödyllinen kuvatessaan kristillisen äärioikeiston/nationalismin uusimpia kehitysvaiheita. Erityisesti helluntailais-karismaattisen NAR-liikkeen (New Apostolic Reformation) laaja käsittely on tarpeellinen. Liikettä apostoleineen ja profeettoineen ei juuri Suomessa vielä tunneta sen suhteellisen uutuuden vuoksi. Se on kuitenkin Yhdysvalloissa ja muuallakin maailmassa nopeassa kasvussa, vaikka sitä ei Suomessa vielä juuri huomaakaan. Yhdysvalloissa sen edustajat olivat näkyvästi eturintamassa Trumpin orkestroimassa kongressin kaappausyrityksessä 6.1.2021.

Samoin on hyödyllistä suomalaiselle lukijalle, että Korhola käsittelee laajasti dominionismia ja 7M (seven mountains) -liikettä. Niiden tunteminen on peruskauraa nykyisen amerikkalaisen uskonnollisen kentän tutkijoille ja havainnoijille. Korhola korostaa mielestäni oikein sitä, miten tärkeää kristilliselle äärioikeistolle on poliittinen valtaanpääsy ja vallassaolo. Silloin he voivat rangaista ja kostaa kaikille kuvitelluille demonisille vihollisilleen. Lähimmäisenrakkaus ja kaikki muutkin keskeiset kristilliset opit ja hyveet jäävät heidän toiminnassaan täysin taka-alalle. Samaa toteaa Juha Meriläinen kirjassaan Putinin alttaripoika venäläisestä poliittisesta ortodoksisuudesta. Liikkeillä on paljon yhteistä. Onhan Venäjän ortodoksisen kirkon yksi pääargumentti Ukrainan sodan puolesta ollut se, että Ukraina täytyy vapauttaa satanistien vallasta.

Hengellisessä sodankäynnissä kaikkialla nähdään demoneita. Poliittisesti äärikristilliset ovat republikaanien ja Trumpin tukijoita, jotka pitävät demokraatteja saatanan hallitsemana puolueena. Yleensä kaikki eri mieltä olevat ovat heidän katsannossaan demonien vallassa. Demonioppi on pitkälle kehiteltyä: jotkut demonit pitävät hallussaan ihmisiä, toiset taas kaupunkeja tai alueita (”aluedemonit”; Suomessa sitten ehkä hyvinvointialuedemonit!). Sairaudet selitetään demonien vallassa olemisella, ja jopa pienten lasten yöitkuja yritetään parantaa riivaajien karkottamisella.

Korhola tarjoaa monta ällistyttävää esimerkkiä kristillisten nationalistien puheista. Yksi heistä on pastoriksi itseään tituleeraava Joel Webbon, joka on tosissaan sitä mieltä, että naisilla ei pitäisi olla äänioikeutta lainkaan. Mutta ei siinä kaikki: hänen mielestään myös naimattomilta ja lapsettomilta miehiltä ja miehiltä, joilla ei ole omaisuutta, pitäisi ottaa äänioikeus pois. Köyhyys on näille piireille kirosana sekä henkilökohtaisen laiskuuden ja Jumalan epäsuosion todiste, minkä vuoksi Franciscus Assisilainen ei kelpaa kunnon kristityn esikuvaksi.

Kirjassa käsitellään vain kristilllisen äärioikeiston protestanttista ainesta. Toki katolilaistenkin parista löytyy vastaavia houruhenkiä, mutta he eivät ehkä ole yhtä laajasti tunnettuja joitakin poikkeuksia kuten arkkipiispa Viganoa lukuun ottamatta. Lukija luonnollisesti ymmärtää ja Korholakin sen sanoo, ettei tämä teos ole kuvaus kaikista evankelikaaleista vaan niistä kaikkein fanaattisimmista.  Onhan vaalikampanjan yhdeksi toimijaksi ilmestynyt Trump-evankelikaalien vastapainoksi ryhmä Evangelicals for Harris.

Yhdessä asiassa olen hieman eri mieltä Korholan kanssa. Hän toteaa, että NAR-väki etsii Raamatusta epätoivoisesti kohtia omien opinkappaleidensa tueksi. En pitäisi sitä epätoivoisena vaan systemaattisena etsintänä. He ovat intohimoisia systeeminrakentajia ja varsin tehokkaita siinä.

Kirjan lopussa Korhola esittää ennustuksensa siitä, mitä tapahtuu Trumpin voittaessa vaalit ja mitä hänen hävitessään. Ennustusten oikeaan osuvuutta voikin pian tarkastella. Joka tapauksessa on selvää, että kristillinen äärioikeisto ei katoa Trumpin hävitessä vaan se äityy todennäköisesti vielä mielipuolisemmaksi nykyiseen verrattuna.

Arvioitu teos: Atte Korhola: Kristillinen äärioikeisto ja Trump. Helsinki: Tammi 2024. 503 s.

Lue myös

Mikko Ketola: Bad Faith – dokumentti pahanhajuisesta uskosta. Vartija 6.9.2024.

Mikko Ketola: Yhdysvaltain evankelikaalisuudessa ekstremismi on uusi normaali. Vartija 17.6.2024.

Mikko Ketola: Valkoinen kristillinen nationalismi – amerikkalaista epäjumalanpalvelusta. Vartija 26.2.2024.

Mikko Ketola: Evankelikaalien militantti maskuliinisuus. Vartija 14.8.2021.

Jarmo Tarkki: Mitä Yhdysvaltain fundamentalistiset evankelikaalit uskovat? Vartija 15.4.2020.