Yhdysvaltain evankelikaalisuudessa ekstremismi on uusi normaali

Kristillinen nationalismi on yhdistelmä huonoa teologiaa ja huonoa historiaa. Näin journalisti Tim Alberta totesi eräässä äskettäisessä nettiseminaarissa, jonka aiheena oli kristillinen nationalismi. Muut keskustelijat olivat kristillisen nationalismin akateemisia tutkijoita, mutta Alberta oli paikkansa ansainnut, sillä hänen tuore teoksensa The Kingdom, the Power, and the Glory on hyvin valaiseva raportti amerikkalaisten evankelikaalien mielenmaisemasta, jossa kristillisellä nationalismilla on vankka jalansija. Kirja perustuu evankelikaalisten vaikuttajien haastatteluihin ja havainnointiin erilaisissa evankelikaalien tapahtumisssa. Albertalla on kykyä ja rohkeutta siihen, minkä puutteesta esimerkiksi suomalaisia tv:n poliittisia toimittajia on moitittu: kiusallisten jatkokysymysten tekemiseen.

Albertan ensimmäinen kirja American Carnage (2019) käsitteli republikaanien keskinäistä ”sisällissotaa” ja Donald Trumpin nousua. Albertan isä, joka oli johtohahmo eräässä evankelikaalisessa kirkossa, kuoli pian kirjan ilmestymisen jälkeen. Isän muistotilaisuudessa monet seurakunnan jäsenet olivat vihaisia Tim Albertalle tavasta, jolla tämä oli kirjassaan käsitellyt ”Jumalan voitelemaa” maan presidenttiä. Se häiritsi Albertaa niin paljon, että hän päätti paneutua syvemmin evankelikaalien ja Trumpin suhteeseen. Alberta ei ole kirjoittanut kirjaansa evankelikaalisuuden ulkopuolisena, sillä hän oli aktiivisesti mukana isänsä seurakunnassa.

On hyvin tunnettua, että noin 80 % evankelikaaleista on republikaanien ja Trumpin kannattajia. Albertan mukaan tämä on näkynyt siten, että pastoreihin on kohdistunut painetta luokitella Jeesuskin rekisteröidyksi republikaaniksi. Liian monet republikaanit palvovat hänen mukaansa kuitenkin enemmän Amerikkaa kuin Jeesusta. Heidän mielestään Raamattua pitäisi tulkita perustuslain mukaisesti.

Albertan mukaan evankelikaaleilla on pakkomielle poliittisesta voittamisesta ja häviämisestä. Heidän mielestään politiikassa kristityt voivat menetellä ilman eettisiä rajoitteita Trumpin esimerkkiä noudattaen. Itse asiassa kristittyjen tärkeämpi tehtävä on etsiä poliittista vaikutusvaltaa kuin kasvaa sisäisesti. Poliittisesta kampanjoinnista on tullut yhtä olennainen osa kirkkojen toimintaa kuin ehtoollisen jakamisesta. Evankelikaalien enemmistön hurahtaminen trumpismiin on johtanut valikoivaan moraaliin, eettiseen epäjohdonmukaisuuteen ja silkkaan tekopyhyyteen. Tai ehkä ne ovat aina kuplineet pinnan alla.

Alberta toteaa, että amerikkalaisia evankelikaaleja vaivaa vainoharhaisuus. He ovat varmoja, että demokraattien poliittinen menestys johtaa ennen pitkää lopunajalliseen kristittyjen vainoon. Tätä pelkoa he mielellään lietsovat puheissaan. Demokraattien demonisoiminen kuuluu normaaliin evankelikaalisten pastoreiden puheenparteen; se on varma tapa saada seurakuntalaisten suosio. Lievempiin mutta yhtä lailla tavallisiin ilmaisuihin kuuluu puhuminen ”liberaaleista sekulaareista eliiteistä”.

Seurakuntalaiset eivät Albertan huomioiden mukaan kaipaa niinkään objektiivista uskonnollista opetusta kuin subjektiivista uskonnollista oikeutusta omalle vihaiselle politiikalleen. Seurakuntalaiset palkitsevat pastorinsa vihaamisesta paremmin kuin rakastamisesta. Jos pastori pyrkii täysin epäpoliittiseen saarnaamiseen, hän menettää pian seurakuntalaisensa. Monet pastorit ovat tästä syystä jättäneet pappeuden.

Usein kuulee vaikkapa suomalaisten herätysliikejohtajien ilakoivan sillä, että konservatiiviset kirkot kasvavat mutta liberaalit kutistuvat. Ehkä merkittävin tällainen riemastuksen aiheuttaja on ollut Southern Baptist Convention, joka on merkittävin amerikkalaisten evankelikaalien yhteenliittymistä. Alberta käsittelee SBC:tä erityisesti seksuaalisen hyväksikäytön näkökulmasta, sillä se on viime vuosina ravistellut kirkkoa ja karkottanut kannattajia. Hän toteaa, että tilivelvollisuus ei ole kirkon johdon piirissä ollut kovassa huudossa, vaan tapauksia on yritetty peitellä samaan tapaan kuin katolisessa kirkossa. Instituution ja sen maineen suojeleminen on ollut tärkeämpää kuin oikeuden tekeminen uhreille.

Täytyy tietenkin muistaa, että trumpilaisuus ei ole evankelikaalisuuden koko kuva – etenkään kansainvälisessa mittakaavassa. Kaikki amerikkalaiset evankelikaalit eivät ole Trumpin sokaisemia, ja Yhdysvaltain ulkopuolella esimerkiksi Britannian ja Australian evankelikaalit eivät ole samalla tavalla politisoituneet. Toki sitten Suomestakin löytyy herätyskristillisyyden piiristä Trumpin sympatisoijia.

Arvioitu teos: Tim Alberta The Kingdom, the Power, and the Glory. American Evangelicals in an Age of Extremism. HarperCollins 2023. 493 s.